Uhkapelaamisen historia Suomessa – missä piilee suosion salaisuus?

Toisin kuin monet ajattelevat, suomalaiset ovat itse asiassa yksiä maailman aktiivisimmista uhkapelaajista. Huolimatta valtion monopolista – tai ehkä juuri sen takia – vain kolmessa maassa koko maailmassa pelataan enemmän uhkapelejä kuin Suomessa. Mutta miksi näin on?

Selvitämme seuraavaksi mistä uhkapelaaminen on saanut alkunsa ja miksi siitä tuli Suomessa niin suosittua. Lisäksi katsastamme miten vuonna 2022 nettikasinomaailmaakin mullistanut arpajaislakimuutos vaikuttaa rahapelien saatavuuteen suomalaisille. Lopuksi arvuuttelemme, miltä uhkapelaaminen tulevaisuudessa näyttää. Voiko sitä kohta enää harrastaa?

Uhkapelaamisen lyhyt historia Suomessa

Suomi on perinteisesti ollut monella tapaa uhkapelaamisen luvattu maa. Suomalaiset upottavat rahapeleihin huimat kaksi miljardia euroa vuosittain, mikä on väkilukuun suhteutettuna neljänneksi eniten koko maailmassa. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 % suomalaisista pelaa rahapelejä joka vuosi.

Ovatko rahapelit poistumassa kaupoista? Jatka lukemista ja selvitä!

Uhkapelaamisesta onkin tullut Suomessa normaali osa jokapäiväistä elämää. Esimerkiksi lottoaminen on kansankieleen vakiintunut käsite, ja pelikoneet ovat varustaneet jokaisen kioskin, huoltoaseman ja ruokakaupan aulatiloja jo vuosikymmeniä.

Urheiluvedonlyönti on puolestaan nähty niin normaalina osana urheilun seuraamista, että maamme suosituin urheilulehti kantoi pitkään vedonlyöntiin liittyvää nimeä.

Tämä ei kuitenkaan ole tavallinen asia koko maailman, tai edes Euroopan, mittakaavassa. Miten ihmeessä tähän on valtion sääntelyyn tottuneessa ja sääntöjä kuuliaisesti noudattavassa Pohjolan maassa päädytty?

1. Nationalistinen viestintä taannut suosion nousun

Yksi olennainen syy liittyy suomalaisten tapaan noudattaa kuuliaisesti valtiovallan sanomaa. Suomessa monopoliasemaa nautiskelevan Veikkauksen viestintä on läpi historian sidottu valtiolliseen viestintään tai suomalaisen identiteetin pönkittämiseen, minkä vuoksi on helppo ajatella, että suomalaiset ovat nähneet Veikkauksen kommunikoinnin suoraan valtion kommunikointina. Veikkausta ei kenties olla nähty normaalia liiketoimintaa pyörittävänä yrityksenä, vaan valtiovallan jatkeena, jolloin sen markkinointiin on suhtauduttu tavallista vastaanottavaisemmin.

Uhkapelaaminen oli itse asiassa Suomen itsenäistymisen aikoihin laitonta. Tämä ei kuitenkaan estänyt suomalaisia pelaamasta, vaan ajoi heidät etsimään jännitystä maan rajojen ulkopuolelta. Joka vuosi suomalaiset pelasivatkin merkittäviä summia ruotsalaisten rahapeliyhtiöiden kautta, sillä Ruotsissa uhkapelaaminen oli laillista. Suomalaisviranomaiset kuitenkin halusivat, että raha jäisi Suomeen, mikä oli suurin ajuri sille, että uhkapelaamista alettiin laillistaa asteittain 1920-luvulla. Lopulta vuonna 1940 valtio perusti Veikkauksen, jonka tehtävänä oli koordinoida ja hallita suomalaisten pelaamista.

Heti alusta asti Veikkauksen mainonta oli nationalistista ja tähtäsi toisen maailmansodan aikaisen sotapropagandan levittämiseen. Sodan jälkeen Veikkauksen mainontaa jatkettiin nationalistisella linjalla. Viestinnän kulmakivinä olivat väitteet siitä, että jokaisen fiksun suomalaisen tulisi pelata, ja että pelaaminen on hyväksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Jälkimmäinen väite nojasi Veikkauksen asemaan valtiollisena hyväntekijänä. Yhtiön kautta hävityt rahat jyvitettiin takaisin yhteiskuntaan esimerkiksi urheiluseurojen ja voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tukien muodossa.

Tämä madalsi suomalaisten kynnystä kokeilla uhkapelaamista ja sai myös häviämisen näyttäytymään hyvässä valossa. Jos ei voittanut rahaa itselleen, ainakin lahjoitti sitä tarvitseville ja auttoi samalla rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämän viestin avulla uhkapelaamisesta tehtiin jopa tavoiteltavaa. Kansainvälisessä kontekstissa on esimerkiksi melko erikoista, että lottoa pidetään koko kansan tavallisena huvina tai että pelikoneita löytyy kauppoja myöden kaikista julkisista tiloista. Suomessa tämä on kuitenkin Veikkauksen aseman takia nähty täysin normaalina.

2. Teknologian korkea taso mahdollisti verkossa pelaamisen nopean kehityksen

Nationalistinen viestintä ei toki ole ainoa syy, miksi uhkapelaamisesta on tullut Suomessa niin suosittua. Täällä Härmässä pelataan myös ulkomaalaisilla vedonlyönti- ja kasinosivuilla poikkeuksellisen paljon. Suomalaiset ovatkin olleet todella otollinen ja houkutteleva kohderyhmä erilaisille operaattoreille jo pitkään. Nettikasinoiden kannalta olennaista on, etteivät ne juuri kohtaa Suomessa kilpailua kivijalkakasinoilta. Veikkauksella on monopoli kivijalkakasinoista, eikä niitä ole Suomessa kuin harvakseltaan. Netissä toimivien ulkomaalaisten kasinoiden toimintaa ei lisäksi ole rajoitettu, joten ne ovat voineet houkutella asiakkaitaan huomattavasti paremmin eduin ja kekseliäimmin tarjouksin.

Vedonlyönnin näkökulmasta puolestaan voidaan tärkeänä taustatekijänä pitää sitä, että Suomeen on kehittynyt vakiintunut vedonlyöntikulttuuri jo kauan ennen kuin internet yleistyi. Tämän vuoksi vedonlyönti ei ollut ihmisille mitenkään vierasta, kun erilaiset vedonlyöntisivustot sitten alkoivat yleistyä. Niinpä näiden tehtäväksi jäi vain kuluttajien houkuttelu uudelle alustalle. Tuote itsessään oli jo tuttu.

Suomen ensimmäinen nettikasino julkaistiin jo vuonna 1996. Suomi on läpi historiansa ollut yksi maailman teknologisesti kehittyneimmistä maista, mikä on luonut hyvän jalansijan verkossa pelaamisen kehittymiselle. Lähes koko kansalla on ollut pääsy internetiin sen alkuajoista lähtien. Suomalaiset myös siirtyivät suhteellisen nopeasti käyttämään ensin tietokoneita ja sitten mobiililaitteita, mikä loi, maan kokoon nähden, yhden maailman suurimmista markkinoista nettikasinoille ja vedonlyöntiyhtiöille. Kun korkeaan teknologian tasoon yhdistetään vielä kansainvälisessä vertailussa korkea tulotaso, ei ole ihme, että kansainväliset peliyhtiöt ovat halunneet panostaa Suomen markkinaan. Lisääntyneet vaihtoehdot ovat taas kannustaneet ihmisiä pelaamaan entistä enemmän.

3. Suomi ideologisesti otollista maaperää uhkapelaamiselle

Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, tekijänä uhkapelaamisen suosion kasvun taustalla voidaan pitää pohjoismaalaista kulttuuria. Suomessa on perinteisesti arvostettu yksilönvapautta. Vaikka valtiomallimme on melko kollektivistinen, on kulttuurimme monessa mielessä individualistinen. Osittain tästä syystä, osittain Veikkauksen vuosia jatkuneen markkinoinnin luomasta tottumuksesta, uhkapelaamista ei ole liiemmin kritisoitu, vaan sitä on pidetty täysin normaalina. Tämä on vähentänyt uhkapelaamiseen monessa maassa liittyvää skismaa ja mahdollistanut pelaamisen ilman omantunnontuskia.

Uhkapelaamisen tila Suomessa tänä päivänä

Uhkapelaamisen asema Suomessa on kuitenkin muuttumassa. Vedonlyönnin ja muun uhkapelaamisen koukuttavasta vaikutuksesta ja muista riskeistä on viime vuosina uutisoitu mediassa niin paljon, että keskivertokuluttajan mielipide on alkanut muuttua aiempaa kriittisemmäksi.

Jopa 90 % suomalaisista ajattelee, ettei vedonlyöntiä tulisi mainostaa ollenkaanNoin kaksi kolmasosaa kansasta on sitä mieltä, että uhkapelaaminen on liian laajalle levinnyttä

Kritiikki on viimevuosina kohdistettu pelikoneisiin, jotka ovat tavalliselle kansalaiselle uhkapelaamisen näkyvin ja helposti lähestyttävin muoto. Vuonna 2019 pantiinkin alulle kansalaisaloite, jonka tavoitteena oli saada pelikoneet pois ruokakaupoista. Aloite sai runsaasti julkisuutta ja johti siihen, että usea kauppa poisti pelikoneet tiloistaan, vaikkei niiden olisi lain puolesta tarvinnut.

Suomalaiset ovat heränneet siihen, ettei ole yleistä, että kaikella kansalla on pääsy uhkapelikoneiden pariin normaalissa arkiympäristössään. Kritiikki uhkapelaamista kohtaan on isossa kuvassa kääntynyt myös yhä eneneväksi kritiikiksi Veikkausta kohtaan.

Miltä näyttää uhkapelaamisen tulevaisuus?

Veikkauksen monopolia, ja etenkin sen roolia urheiluseurojen ja muiden järjestöjen rahoittajana, on arvosteltu paljon. Yleisesti keskustelu pyörii sen ympärillä, ettei ole oikein, että esimerkiksi lasten ja nuorten liikuntaa rahoitetaan uhkapeliriippuvaisten häviämillä rahoilla. Toisaalta on myös mietitty sitä, onko oikein, että valtio antaa tukensa riippuvuutta aiheuttavalle toiminnalle. Puhtaasti markkinatalouden näkökulmasta asiaa ajavat taas kritisoivat sitä, että mikä tahansa monopoli on vahvasti vapaan kilpailun periaatteiden vastainen ja vääristää markkinan toimintaa.

Suomen valtio kuitenkin suojelee Veikkausta edelleen monin tavoin. Vuoden 2022 alussa voimaan astuneen arpajaislakimuutoksen myötä ulkomaalaiset vedonlyöntiyhtiöt eivät voi enää mainostaa Suomessa tai suomalaisilla sivustoilla. Sanktiona mainostamisesta seuraa se, etteivät yhtiöt voi vastaanottaa talletuksia suomalaisilta pankkitileiltä. Osa on pitänyt lakimuutosta yrityksenä suojella Veikkauksen etuja ja asemaa valtion johtamana monopolina, osa taas pehmusteena, jonka avulla Veikkauksella on mahdollisuus adaptoitua matkalla kohti vapaampaa kaupankäyntiä, kuten esimerkiksi lisenssimallia. Vain aika näyttää, kumpaan suuntaan uhkapelaamisen tulevaisuus Suomessa kääntyy.

Suurin osa suomalaisista kuitenkin kokee, että vedonlyönnin pitäisi olla sallittua koko aikuisväestölle, eikä toivo alalle merkittäviä rajoituksia. Iso osa esimerkiksi sallisi ulkomaalaisten vedonlyöntiyhtiöiden toiminnan Suomessa. Usko yksilön valinnanvapauteen ja vapaaseen kilpailuun näyttää edelleen olevan määräävä tekijä, vaikka uhkapelaamiseen onkin alettu suhtautua kriittisemmin.

Toisaalta vedonlyönti on myös alettu nähdä varteenotettavana elinkeinona. Suomesta löytyy jo melko sankka joukko ammattivedonlyöjiä, ja ulkomaalaisten yhtiöiden toimintaa rajoittavat lait rajoittavat heidän mahdollisuuttaan harjoittaa elinkeinoaan.

Näyttääkin siltä, että jos lakia muutetaan tulevaisuudessa vastaamaan paremmin kansan mielipidettä, tullaan alan markkinointia rajoittamaan entisestään. Uhkapelaamisen mahdollisuudet tulevat kuitenkin lisääntymään, kun ulkomaalaisten toimijoiden toimintaa vapautetaan ja Veikkauksen monopolia puretaan asteittain.  

Yhteenveto

Suomalaiset ovat yksiä maailman aktiivisimmista uhkapelien pelaajista. Rahapelien suosio Suomessa voidaan selittää muutamalla toisistaan irrallisella tekijällä.

Kantava pohja uhkapelien suosiolle luotiin jo itsenäisen Suomen ensimmäisinä vuosikymmeninä, kun valtiojohtoinen Veikkaus alkoi promota uhkapelejä järkevänä ja jopa suositeltavana tapana viettää vapaa-aikaa. Viesti oli niin vahva, että osa kansasta on saattanut kokea uhkapelien pelaamisen jopa velvoitteeksi.

Tämä loi pohjan myötämieliselle suhtautumiselle uhkapeleihin, mikä taas edesauttoi nettipelaamisen suosion räjähdysmäiseen kasvuun digitalisaation ensimmäisinä vuosikymmeninä, kun ihmisillä oli ulottuvillaan yhä laajempi valikoima rahapelejä.

Nettipelaamisen suosion kasvua edesauttoi toki myös se, että Suomessa on jo pitkään ollut sekä harvinaisen korkea tulotaso että teknologian taso kansainvälisessä mittakaavassa. Tämän myötä lähes jokaisella täysi-ikäisellä suomalaisella on ollut helppo pääsy rahapelien äärelle.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä uhkapelaamiseen ollaan alettu myös Suomessa suhtautua huomattavasti aiempaa kriittisemmin. Tällä hetkellä suurin osa kansalaisista kokee, että uhkapelaamisen levinneisyyttä tulisi rajoittaa.

Samalla ihmiset kuitenkin kokevat, että valtion rahapelimonopoli on vähintäänkin kyseenalainen. Itse uhkapelaamista ei välttämättä haluta rajoittaa, mutta sen asemaa valtion avustusten maksajana on alettu tarkastella kriittisesti. Uhkapelaaminen Suomessa on kenties historiansa suurimmassa murroksessa. Voi olla, että lähitulevaisuudessa rahapelien markkinointi on entistä vaikeampaa, mutta tarjontaa on siitä huolimatta nykyistä enemmän.

The post Uhkapelaamisen historia Suomessa – missä piilee suosion salaisuus? appeared first on Casinobonukset.

Author: Leah Washington